Sata nikamaa, haluan ne näkyville näkymättömistä. Ne on liian ujoja, minä liian riittämätön ollakseni totta tai tuollainen. Haluan olla rakastettava, haluan että joku voisi hyväksyä minut ja huomata. Joku voisi halata minua ja sanoa että sinä olet, sinä olet minun aivan kokonaan. Mutta ei, ei minua voi, ei näin eikä nyt. Ei nyt kun en edes tunne itseäni, en tiedä enää kuka olen. Haluan kylkiluuni, lantioluuni, solisluut ja niskanikamat. Ranteen luut voisivat tervehtiä aamuauringon lailla minun noustessa sängystä. Päivä koostuisi vedestä, reidet olisivat ohuet kuin ruohonkorsi ja kädet hämähäkin seittiä sateella.
Sadepisarat hohtavat sateenkaaren spektriä, minun ranteillani ei risteilisi punainen neste.
tiedän sen olevan väärin, mutta minä haaveilen samasta. luista.
VastaaPoistamutta älä kerro kenellekään. salaisuus.
hyvä on, siitä tuli meidän salaisuus
VastaaPoistaet uskokaan, miten mielelläni ottaisin sen silityksen vastaan. sitten minä voisin silittää sinun selkääsi ja selkäsi nikamia.
VastaaPoistamaalasit kuvan jo mieleeni. kaunis. ja siinä oli perhosten laulua ja sinä ja silti niin hiljaista.
VastaaPoistaehkä minä ihastun tai sitten liian suuri määrä valkoista kemikaalia painaa silmiäni kiinni. en tiedä. tuntuu hassulta. ♥
VastaaPoistapitäisin siitä kovasti. pus.
VastaaPoistahaaveeni on samanlainen. se tuntuu kaukaiselta ja mahdottomalta. ehkä joskus. mutta ei se saisi oikeasti edes toteutua.
VastaaPoista*hali*
minä ihastuin juuri sinuun♥
VastaaPoista