skip to main |
skip to sidebar
sacred tree and other secrets
Pojan lävitse kävi kolea viima, lasinsirpaleista tulleet haavat värittivät hänen melkein läpinäkyviä, kalpeanvaaleita kämmeniään. Kyynärpäiden verisuonet näyttivät tanssivan hänen ihollaan, vaihtavan paikkaa pienestäkin hipaisusta. Kaulakuoppaan jäätyneet sormenjäljet ja talven jättämät hennot aallot pojan poskipäillä, kevät ei saanut tilaisuutta sulattaa viileää sielua.
Mustat sekaiset hiukset,
meripihkasilmät metsänvihreillä vivahteilla. Kullanhohtoisia tähdenlentoja näytti putoavan hänen katseensa myötä pojan kävellessä pitkin jäätyneitä, varjoisia kujia.
Kaatosade pyyhkäisi maailmankartan jälleen tyhjäksi, asteroidiluodit upposivat haavoittaen sisälle pojan sirpaleiksi särkyneeseen kristallisydämeen.
"Varo aavepolkuja ja hukuttavaa merivirtaa Stingray", kuiskasin.
kirjoitat tosi kauniisti.
VastaaPoistakiitos, pelkään vaan, että koska multa loppuu itseltä taas voimat vastoinkäymisiin.
VastaaPoistavoimia myös<3